Affect Conveying Instant Messaging

Instant messaging applications cannot convey non-verbal communication through text-based messages. That can lead to an unpleasant misunderstanding between dyads when the discussion is held on a computer or smartphone. This study aims to determine if the affect conveying instant messaging applications has any usage within users who are daily users of instant messaging applications. Furthermore, does the application benefit the test users in the real variant group compared with the control group users? The tests were conducted with an instant messaging prototype application developed just for this experiment. To test the affect conveying instant messaging prototype, we gathered a test group, which were randomly divided into two different groups, those that tested the correct version and the control group. Both test groups tested the same application but with different affect conveying module or variant. The real group tested the real variant, and the random or control group tested the variant, which randomly chooses the conveyed affect or emotion. The affect is conveyed with emojis in both of the variants. After the tests were done, testers had to answer nine different interview questions. Finally, for three interview questions, testers give a grade on how satisfied they were with that particular function. The grades were analyzed with descriptive statistical methods, and the verbal interview answers were analyzed by gathering recurring themes across the answers. The study results show that the real variant of the affect conveying instant messaging prototype performed better overall than the random variant. Test users also think that the prototype and its affect conveying functionality was fun. However, they did not see any exact situations where they would use the affect conveying functionality in an instant messaging application. Testers thought that they would use it with friends and family rather than in professional life. Generally, the way emotions were conveyed in the prototype was well-received. Test users did not see any significant issues in it or if the same functionality would be used in applications like games.Pikaviestintäsovellukset eivät oletusarvoisesti välitä sanatonta viestintää tekstimuodossa olevien viestien mukana. Se on omiaan aiheuttamaan epämiellyttäviä väärinymmärryksiä keskusteluosapuolien välillä, kun keskustelu käydään tietokoneiden tai älypuhelimien avulla. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, onko tunteita automaattisesti välittävällä pikaviestintäsovelluksella käyttöä niiden käyttäjien keskuudessa, jotka käyttävät pikaviestintäsovelluksia päivittäin omassa elämässä. Lisäksi selvitämme, tuoko testisovellus hyötyä sovelluksen oikeaa versiota testanneille verrattuna kontrolliryhmään. Testit ovat suoritettu sille erikseen luodulla pikaviestintäsovelluksella. Testatakseen testiin erikseen tehtyä pikaviestintäsovellus prototyyppiä, kokosimme testiryhmän, joka satunnaisesti jaettiin kahteen eri ryhmään, oikeaa versiota testanneisiin ja kontrolliryhmään. Molemmat testiryhmät testasivat samaa sovellusta, mutta joissa olivat kuitenkin eri affektiivinen moduuli. Todellisen testin suorittaneet testasivat niin sanottua oikeaa versiota, jossa tunteiden välitys toimi kuten sen oli tarkoitus toimia ja kontrolliryhmä testasi sovelluksen versiota, jossa tunteet, joita välitettiin, olivat sovelluksen satunnaisesti valitsemia tunteita, eivätkä oikeasti sovelluksen analysoimia tunteita käyttäjästä. Sovellusprototyypin testin jälkeen testaajat vastasivat yhdeksään haastattelukysymykseen, joista kolme kysymystä olivat sellaisia, joihin testaajan tuli antaa numeerinen arvosana siten kuinka tyytyväisiä he olivat kyseiseen toiminnallisuuteen. Numeeriset arvosanat analysoitiin kuvailevia tilastointimenetelmiä käyttäen ja sanalliset haastatteluvastaukset analysointiin teemoittamalla haastattelut ja löytämällä sieltä toistuvia teemoja. Tutkimustulokset osoittavat, että pikaviestintäsovellus prototyypin niin sanottu oikea versio toimi yleisesti paremmin mitä satunnaistettu tunteiden välitys. Testaajat myös ajattelivat, että prototyyppi ja sen automaattinen tunteidenvälitys oli hauskaa ja mielekästä seurattavaa keskustelun aikana. Testaajat eivät kuitenkaan haastattelun aikana löytäneet mitään tarkkaa reaalielämän käyttöä sovellukselle. Testaajat käyttäisivät sovellusta mieluimmin läheisten ja jo tuntemien ihmisten kanssa kuin esimerkiksi työelämässä. Testaajat yleisesti pitivät pikaviestintäsovelluksen tunteiden välityksestä, ja he eivät nähneet mitään suurta ongelmaa sen toiminnan kanssa tai että samanlainen toiminto olisi vapaaehtoisesti käytössä joissain muissa sovelluksissa, kuten videopeleissä

Videoconferencing Applications for Training Professionals on Nonverbal Communication in Online Clinical Consultations

Objectives The use of videoconferencing technologies for clinician-patient online consultations has become increasingly popular. Training on online communication competence through a videoconferencing application that integrates nonverbal communication detection with feedback is one way to prepare future clinicians to conduct effective online consultations. This case report describes and evaluates two such applications designed for healthcare professionals and students in healthcare-related fields. Methods We conducted a literature review using five databases, including the Web of Science, Scopus, PubMed, ACM, IEEE, and CINAHL in the spring of 2022. Results We identified seven studies on two applications, ReflectLive and EQClinic. These studies were conducted by two research groups from the USA and Australia and were published between 2016 and 2020. Both detected nonverbal communication from video and audio and provided computer-generated feedback on users’ nonverbal communication. The studies evaluated usability, effectiveness in learning communication skills, and changes in the users’ awareness of their nonverbal communication. The developed applications were deemed feasible. However, the feedback given by the applications needs improvement to be more beneficial to the user. The applications were primarily evaluated with medical students, with limited or no attention given to questions regarding ethics, information security, privacy, sustainability, and costs. Conclusions Current research on videoconferencing systems for training online consultation skills is very limited. Future research is needed to develop more user-centered solutions, focusing on a multidisciplinary group of students and professionals, and to explore the implications of these technologies from a broader perspective, including ethics, information security, privacy, sustainability, and costs

Kotiverkon IoT-laitteiden tietoturva

Tämä opinnäytetyö käsittelee esineiden internetin (IoT) tietoturvaa kotiverkossa. Työssä on kartoitettu eri tapoja IoT-järjestelmän turvaamiseksi. Työssä tarkasteltiin sovelluksien ja laitteiden tietoturvamenetelmiä, jotka estävät laitteiden luvattoman käytön tai datan varastamisen. Opinnäytetyön teoriaosuus muodostuu esineiden internet -käsitteiden avaamisesta ja kuinka esineiden internet -järjestelmistä saadaan tietoturvallinen. Esineiden internet -laitteet ovat tavallisia laitteita tai esineitä, joihin lisätään älyä. Laitteisiin lisättävällä älyllä tarkoitetaan, että laitteeseen lisätään mahdollisuus kytkeä laite verkkoon ja antureita keräämään tietoa. Huolellisella IoT-laitteen suunnittelulla ja verkon monitorointia käyttäen saadaan kotiverkosta tietoturvallinen. Tietoturvamenetelmien lähteenä on käytetty Open Web Application Security Project (OWASP) Internet of Things -projektia, IBM:n laatimaa artikkelia esineiden tietoturvasta ja miten se kuuluisi hoitaa sekä Teollinen internet -kirjaa. Työn lopputuloksena on ohjeistus IoT-laitteiden ja sovelluksien tietoturvan parantamiseksi ja ehdotuksia ohjelmista ja laitteista, joilla IoT-tietoturvaa pystyy parantamaan kotiverkossa. IoT-laitteet tulisi suunnitella huolellisesti tietoturvan kannalta. Suunnitteluun kuuluu tietoturvallinen laiteohjelmisto, laitekommunikaation salaus, taustaohjelmistojen tietoturva ja hyvä laitteiden sekä käyttäjien todennus. IoT-laitteiden tietoturvaa kotiverkossa pystyy parantamaan erillisellä tietoturvalaitteella, joka aktiivisesti monitoroi tietoliikennettä. Suurimmilla yrityksillä, kuten IBM:llä ja Microsoftilla, on ohjelmistot ja laitteet, joilla esineiden internet -järjestelmistä saadaan tietoturvallisia. Yrityksien IoT-pilvipalvelusovelluksien tietoturva on otettu vakavasti ja niihin on integroitu tietoturvaa parantavia menetelmiä. Markkinoilla olevia palomuureja on mahdollisuus integroida IoT-järjestelmiin. Yksityisten käyttöön ei ole vielä tullut laitteita tai ohjelmistoja, joilla IoT-järjestelmästä saisi tietoturvallisen. Bitdefender-tietoturvatalolla on IoT-laitteiden tietoturvaa parantava laite ja ohjelmistopaketti, jolla tietoturvaa kotiverkossa pystyy parantamaan. F-Secure on tuomassa Sense-paketin, jolla IoT-tietoturvaa pystyy parantamaan pilvessä toimivan verkkoliikenteen monitoroinnin avulla.The purpose of this thesis was how to make Internet of Things more secure at home. In this thesis, there are theoretical methods to make IoT systems more secure in software and in devices that make those things more secure so that nobody can use IoT devices without authorization or steal any data. Theoretical part of this thesis consists of Internet of Things concepts and how to make IoT systems secure. Internet of Things device is a normal device or thing where intelligence is added in device. The purpose of added intelligence is to put device or thing in network and add sensors in it. With careful designing of IoT device and network monitoring can home network be secure. Information security methods are from Open Web Application Security Project (OWASP) Internet of Thigs project, IBM’s article about what IoT security is and how to make IoT systems secure and from the “Teollinen internet” book. Outcome of this thesis is indicative guide to make IoT devices and applications secure in home network in general and how to increase information security with security companies’ products. Second outcome of this thesis is proposal of software and devices that make IoT systems more secure in home network. IoT devices should be designed carefully. Designing of IoT systems should consist of secure firmware, secure device communication, secure backend software and good device and user authentication. IoT device’s information security in home network can be improved with active network monitoring device. Biggest companies like IBM and Microsoft have software and devices that secure IoT systems. Both companies have IoT cloud software. Security has been one point of view when these tools have been made. Firewalls that are in markets can be integrated in IoT systems. For private use, there aren’t many devices or software that can make IoT system more secure. Bitdefender information security company has product that consists of device and software that increase information security in home network. F-Secure is bringing device and software combination Sense that can make systems more secure with cloud software that monitors network traffic